Elämänhallinnan taidot alakouluun

May 10, 2019

 

 

Jos elämänhallinnan tunne puuttuu, ihminen menestyy heikommin, hänen psyykkinen ja fyysinen terveytensä on heikompi, kuin heillä, jotka kokevat elämänhallintaa.
 

Tutkimukset vahvistavat tämän.

Tämän merkittävimpiä syitä ei voi olla, kun puhutaan siitä, tulisiko jo alakoulusta lähtien opettaa oppilaille elämänhallinnan taitoja.

Jos elämänhallinnan taitoja ei opetettaisi, olisi kuin sanoisimme lapsille: emme välitä teidän terveydestänne, emmekä toivo teille menestystä. Pärjätkää omillanne.


Mitä elämänhallinta sitten on?

Elämänhallintaa voisi verrata laivan kapteenina olemiseen.

Toisinaan elämänhallinta on vaivatonta, elämä soljuu eteenpäin kuin itsestään. On tyyntä ja rauhallista. Kuljemme automaattiohjauksella.

Toisinaan horistonttiin ilmestyy myrskypilviä, joskus ennustetusti, joskus yllättäen. On tartuttava kaksin käsin ruoriin.

Kapteeni, jolla on elämänhallinnan tunne, pystyy muokkaamaan ulkoisia tai sisäisiä olosuhteita, niin että selviää tavoitteeseensa, eli satamaan.
 

Tämä tarkoittaa sitä, että kapteenin on hallitava muun muassa tunteitaan, ajatuksiaan, tekojaan. Hänen on kyettävä hallitsemaan stressiä, pysymään riittävän tyynenä ja samalla toimimaan. Hänen on valittava järkevä reitti, hallittava ohjainlaitteistoa ja tarvittaessa pyydettävä apua mahdolliselta miehistöltä.

Kapteeni, jolla ei ole elämänhallinnan tunnetta, joutuu helposti tunteiden valtaan, antaa toimintakykyä heikentäville ajatuksille ylivallan, ei pysty kommunikoimaan miehistölle ja eikä suunnittelemaan järkevää reittiä.

Jos ajattelette tämän päivän lapsia ja nuoria, millaisia elämänhallinnan taitoja koulu tarjoaa?

 

Elämänhallinta on yksinkertaistetusti
 

Mielialan ja vireystilan hallintaa

Tunteiden hallintaa

Ajatusten hallintaa

Tekojen hallintaa

Halujen hallintaa

Sos.suhteiden hallintaa

Tavoitteellista toimintaa


Miten sitten opettaa elämänhallintaa?
 

Voit tarkistaa missä määrin opetuksesi sisältää elämänhallinnan taitoja tämän kyselyn avulla:

Opetatko oppilaan käsittelemään tunteita (tunnistamaan, nimeämään, säätelemään, ymmärtämään...)? [   ]

Opetatko oppilaille sosiaalisia taitoja (toimintataidot, sos.ongelmanratkaisutaidot, ryhmätyötaidot)? [   ]

Opetatko oppilaille mielenhallinnan taitoja (tietoisuustaidot)? [   ]

Opetatko oppilaille stressinhallinnan taitoja (tietoisuustaidot; hengitysharjoitukset, rentoutumisharjoitukset, luonto, liikunta, ystävät, jne)? [   ]

Opetatko oppilaita edistämään heidän omaa itsetuntemusta, itseluottamusta ja itsearvostusta (intuitiivinen kirjoittaminen, päiväkirja, erilaiset harjoitukset; kuten kiitollisuusharjoitus, mielikuvaharjoittelu) ? [   ]

Opetatko oppilaille yleisiä itsesäätelytaitoja (mielihalujen ja halujen toimintayllykkeiden hallintaa, tahdonvoiman edistämistä)? [   ]
 

Opetatko heitä asettamaan tavoitteita ja menemään niitä kohti?  [    ]
 

Opetat heitä tunnistamaan omaa sisäistä puhetta ja ajatteluaan (esim myös itsemyötätunnon opettamista)?
[    ]
 

Olennaista elämänhallinnan taitojen opettamisessa on se, että niistä puhutaan.

On erittäin harmillista, ja jopa vahingollista, että oppilaat kulkevat läpi suomalaisen koululaitoksen kuulematta välttämättä koskaan sen suuremmin tunteista, mielialasta, vireystilasta, mielenhallinnasta ja muun muassa stressistä.

On absurdia, että kymmenien vuosien päästä nämä oppilaat menevät työelämään tai opiskelemaan korkeammalle asteelle, eikä heillä välttämättä ole minkäänlaisia välineitä elämänhallintaan.

He eivät välttämättä ole edes tutustuneet omaan tunne-elämään. Eikä heillä ole tietoisuutta siitä, mitkä asiat vaikuttavat mielialaan, tai miten mielen ja kehon saa rauhoitettua. He eivät kenties tiedosta lainkaan omaa sisäistä puhettaan tai he eivät osaa pysähtyä oman elämänsä äärelle kuunnellen vain kehoaan.

 



Ikävät tulokset näkyvät jo nyt. Lasten ja nuorten uupuneisuus on lisääntynyt. Lasten ja nuorten yleisin terveydellinen haitta on mielenterveydellinen.

Maksamme joidenkin arvioiden mukaan 5-10 miljardin vuosittaisia mielenterveystyönkustannuksia, joista iso osa olisi tulevaisuudessa vältettävissä, jos lapset ja nuoret varustettaisiin elämänhallinnan perustaidoilla.

Parhaimmassa tapauksessa voimme välttää usean lapsen kohdalla myöhemmällä iällä mahdollisesti puhkeavan mielenterveyshäiriön, tunne-elämän häiriön tai vaikuttaa jo aikaisemmin muun muassa käyttäytymisen häiriön kehittymiseen. Näiden inhimillisestä, emotionaalisesta kivusta ei voida asettaa hintalappua. Puhumme myös syrjäytymisen ehkäisemisestä. Jos nuori hallitsee paremmin tunne-elämänsä, on vähemmän impulsiivinen, hänellä on itseluottamusta, sekä sosiaalisia taitoja, ennustaa tämä tutkimusten mukaan kaikilla elämän osa-alueilla parempaa tulevaisuutta.

On elintärkeää vahvistaa lasta ja nuorta taidoilla, mutta myös yhteiskunnan rakenteet ja politiikka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. Ei kuitenkaan näytä siltä, että ihmisenä olemisen vaatimuksia höllennettäisiin, niitä näytetään pikemminkin päivä päivältä kiristettävän.

Koulu on suuressa vastuussa ja velvollisuudessa opettaa näitä taitoja myös opetussuunnitelman mukaan. Ne löytyvät lähes kaikista oppiaineista, sekä laaja-alaisen osaamisen osa-alueista.

Elämää ei tarvitse oppia kantapään kautta.

 

www.luonnollinenkoulu.fi

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Julkaisut:
Please reload

Arkisto:
Please reload

Search By Tags
Seuraa:
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
(c) Luonnollinen Koulu- 2018 -