Kuinka autan aggressiivista lasta muuttamaan käytöksen?

October 27, 2017

Kuinka autan aggressiivista lasta muuttamaan käytöstä?

Mitä aggressio on?

 

 

Tönimistä, uhmakasta käytöstä,  maahan kaatamista, uhkailua, pientä sanailua. Kaikki tämä on tuttua koulun käytäviltä ja välituntipihalta. Kyseessä on erilaisia aggressiivisen käyttäytymisen muotoja.  Tavanomaisen lyömisen lisäksi, niitä voivat olla myös kirjoitetun tekstin muodossa, katseessa tai missä tahansa viestinnän keinossa, jossa käytetään aggressiota tehokeinona.

Aggressio on evolutiivisen kehityksen näkökulmasta luonnollinen toiminnan tila. Aggressiotilassa autonomisen hermoston sympaattinen osa aktivoituu, noradrenaliinin ja adrenaliinin eritys lisääntyy, sydämen lyöntitiheys kasvaa, verenpaine kohoaa, lihaksiin virtaa enemmän verta, karvat nousevat pystyyn, ruoansulatustoiminnot hidastuvat jne. Taistele-pakene tilassa ihminen on voinut taistella toisia eläinlajeja ja luonnollisia uhkia vastaan.




Nykyisessä vallitsevassa yhteiskuntajärjestelmässä aggressio, aggressiivinen toiminnan tila ei ole sosiaalisesti kovinkaan hyväksyttyä, riippuen kulttuurista. Ihminen nähdään sitä sivistyneempänä, mitä vähemmän aggressiivisesti hän toimii. Täytyy muistaa, että rauhassa eläminen on ihmisille aivan yhtä luonnollista kuin aggressiivisuus.

 

 


Miten aggressio liittyy lasten maailmaan?

Kun lapsi kohtaa itsesäätelykyvyt ja taidot ylittävän tilanteen, jossa hän ei kykene ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sosiaalisesti hyväksytyllä; rauhanomaisella tavalla, voidaan puhua konfliktista. Koulussa, rauhanneuvotteluissa, politiikassa, kaikkialla kyse on lopulta ihmisten välisten konfliktin, tässä kohtaa sosiaalisen ongelmanratkaisun taidoista.

Esimerkiksi se kumpi ottaa pallon välitunnilla molempien ehdittyä koskettaa sitä yhtä aikaa on sosiaalinen konflikti, johon aggressiivisesti käyttäytyvä lapsi yleensä reagoi hyökkäävällä tavalla. Samanlaisesta konfliktista on kyse, kun maat kiistelevät löydetyistä öljyvarannoista.

On myös ymmärrettävä, että väkivaltaisuutta voi olla ilman aggressiota.


Mikä saa lapsen käyttäytymään aggressiivisesti?

Lasten sensitiivisyydessä ja temperamentissa on eroja, jotka tekevät eroja lasten kykyyn säädellä, ilmaista ja hallita tunteita. On myös niin, että jos lasta kasvatetaan varhaisuudesta asti väkivallalla, pelolla, rangaistuksilla, halveksunnalla, lapsi oppii sisäistämään nämä vanhemmilta ja kasvattajilta saadut toimintatavat osaksi itseään ja liittämään ne osaksi identiteettiä, sekä yhdistämään ne tiettyihin tunnetiloihin ja tekoihin. Kun ympäristö ruokkii tätä toimintatapaa ja sisäistettyä käsitystä ihmisten välisestä toiminnasta ja tekojen syy-seuraussuhteista mm. median väkivaltasisällöillä ja jopa lastenelokuvista tutuilla aggressiivisilla toimintamalleilla, on selvää, että lapsi luulee aggressiivisen käytöksen olevan oikeutettua myös moraalisesti.

Aggressiivinen lapsi voi uhattuna puolustaa itseään, kun hänen itsesäätelyrajat ylittyvät. Tämä on luonnollista, ei välttämättä sosiaalisesti opittua. Silti muunlainen väkivaltainen käyttäytyminen on lähes poikkeuksetta opittu malli. Usein tämä malli opitaan läheiseistä vuorovaikutussuhteista, vanhemmilta, jopa sisarilta.

Toisaalta lapsi voi myös harjoitella itsesäätelyn rajoja ja taitoja painimalla leikillään ikätovereiden kanssa. Kokeilla oman taistele-pakene -tilan virittämistä ja haltuunottoa.

Aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen tunne-elämä virittyy muita helpommin taistele-pakene- tilaan. Tuossa tilassa hänen sisäinen havaintojärjestelmänsä on virittynyt tunnistamaan uhkia, ei mahdollisuuksia. Poikkeuksetta lähestulkoon kaikki pienimmätkin sosiaaliset ärsykeet koetaan hyökkääviksi tai uhkaaviksi. Lapsen aivojen tunnejärjestelmä on hätätilassa ja yhteydet tunteiden hienovaraisesta säätelystä ja ongelmanratkaisusta vastaaviin etuotsalohkoihin, sekä aivokuoreen ovat vaillinaiset. Lapsi voi kokea ahdistuneisuutta, vaikka mitään todellista uhkaa ei olisi.

Kaikista tunnereaktioista vastaava amygdala saa signaalin paljon ennen kuin rationaalinen aivokuori ehtii analysoimaan ja käsittelemään ongelmaa. Tämä johtaa impulsiiviseen käyttäytymiseen.

Koulussa törmätään sekä voimakkaasti aggressiivisesti käyttäytyviin oppilaisiin, mutta myös niin sanottuun arkipäivän pieneen aggressiivisuuteen; sellaiseen hädintuskin havaittavaan impulsiivisuuten, josta joutuu toistuvasti huomauttamaan; joku tönii aina toisia, on aina ongelmissa, huutaa, reagoi voimakkaasti konflikteihin. Tällaisiin oppilaisiin olisi syytä kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa.



Miten sitten lähteä auttamaan impulsiivisuudesta ja aggressiivisuudesta kärsivää lasta?

Sosiaalisen informaation teorian mukaan lapsen käytöstä voidaan muuttaa hänen kognitiivisia ongelmanratkaisumalleja muuttamalla.

Huomattavaa on se, että lapsi todellakin itse kärsii aggressiivisuudesta ja impulsiivisuudesta, koska ei hallitse tekojensa todellisia seurauksia, joista mitä todennäköisemmin on hänelle aina enemmän haittaa kuin siitä, että hän käyttäytyisi tilanteissa rauhanomaisesti. Hän saa ikään kuin aina korvillensa. Näin ollen on lapsen etu, että hän oppii käytöksestä pois. Oletetaan esimerkiksi, että toisia tönivä lapsi joutuu aina puhutteluun, menettää välituntilupansa ja saa pahan mielen.

Lähtökohtaisesti lapsen sosiaalisen herkkyyden lisääminen vähentää aggressiivista käyttäytymistä.

 

 
Lapselle tulisi opettaa A) itsesäätelyn taitoja = tunnetaidot + tietoisuustaidot, esimerkiksi miten rauhoitun voimakkaiden tunteiden vallassa,  B) sosiokognitiivisia taitoja = sosiaalisten vihjeiden keräämistä (kuten ilmeiden ymmärtämistä ja tunnistamista), C) sosiaalisia ongelmanratkaisutaitoja, sekä D) moraalisia ja eettisiä ajattelutapoja.

Esimerkiksi lapsi, joka tönäisee häntä leikillään nimitellyttä toista oppilasta

> Ei osaa tunnistaa, nimetä ja säädellä, ymmärtää ja ilmaista tunteita kehossaan ja mielessään
> Ei tee tilanteesta oikeanlaisia havaintoja (tunnista toisen ilmeitä, eleitä, tunteita, motiivia, äänensävyä...)
> Ei mieti millaisilla kysymyksillä tilanteesta saisi vihjeitä, tietoa tai miten voisi tilanteen ratkaista
> Uskoo tekonsa oikeutukseen, haluaa selvitä tilanteesta kuin tilanteesta voittajana



Lasta on siis autettava tunnistamaan haitallinen toimintatapa, käsittelemään tunteita, esittämään oikeita kysymyksiä, keskustelemaan, tekemään tarkempia havaintoja ja kyseenalaistamaan omat ajattelumallinsa ja uskomuksensa.

 


Näiden asioiden opettamisessa auttaa se kun tunnistaa aggressiivisesti käyttäytyvän ja sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla käyttäytyvän lapsen erot:
 

 

Olennaista käyttäytymisen muuttamisessa on se, että opettaja puuttuu tilanteisiin kasvattavalla ja valmentavalla otteella. Syyttely, vihaiset katseet ja ankaruus voimistaa lapsen jo ennestään kielteistä tunnereaktiota ja kasvattaa syyllisyyden, sekä häpeän tunnetta.

 

 
A) Opeta lapsille tunnetaitoja sekä proaktiivisesti, että myös tilanteisiin reagoiden interventioita tekemällä.
B) Harjoittele lasten kanssa oman kehon ja mielen äärelle rauhoittumista. (Tietoisuustaitoharj. rauhoittavat mm. tunnehälytyksestä vastaavan mantelitumakkeen toimintaa)
C) Keskustele, näytä, piirrä, hahmota lapsille eri tavoin sosiaalisen ongelmanratkaisun vaihtoehtoja riitatilanteissa, esimerkiksi mikä vaihtoehto tuottaa toiselle hyvän mielen, molemmille hyvän mielen, rauhaisan ratkaisun, riitaisan ratkaisun.
D) Sekä miten tuo ongelmanratkaisu toteutetaan taitojen avulla; rauhallisesti puhuminen, kysymysten esittäminen, neuvottelu, lisävihjeiden hankkiminen ilmeistä ja eleistä, tunteiden säätely rauhallisella ja syvällä hengityksellä, jne.

 

 

 



Sopimattomasta käytöksestä tulee asettaa sanktiot, sillä ilman sanktioita käyttäytyminen todennäköisesti lisääntyy. Näin käy mm. jääkiekkopeleissä, joissa tuomari ei puutu väkivaltaisuuksiin.

Yhtä tärkeää on kodin ja koulun välinen yhteistyö. On tärkeää sopia vanhempien kanssa, että molemmissa ympäristöissä on samat odotukset ja vaatimukset. Tätä ei voi korostaa liiaksi.

Muista antaa aikaa käyttäytymisen muutokselle!



LUE MYÖS:


Miten kohdata raivoava, huutava, voimakkaan tunnekuohun vallassa oleva lapsi?
____________

Luonnollinen Luokka – palvelusta löydät valmennusohjeita, lomakkeita ja oppitunteja tunteiden käsittelyyn, aggressiivisen käyttäytymisen muuttamiseen, ohjauslomakkeita keskustelutilanteisiin ja riitatilanteiden ratkaisuun, sekä mm. tietoisuustaitoharjoituksia joiden avulla lapsi voi oppia säätelemään omaa tunnetilaansa, sekä oppia rauhoittumisen taitoja.

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Julkaisut:
Please reload

Arkisto:
Please reload

Search By Tags
Seuraa:
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
(c) Luonnollinen Koulu- 2018 -