Miten saan luokkaan työrauhan?

October 24, 2017

Miten saan luokkaan työrauhan?

 


Ensimmäinen ja luonnollinen kysymys asiaan liittyen on se, että miksi luokkaan halutaan työrauha?  Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että työrauhaa, siis sanalla sanoen hiljaista työskentelyä, halutaan kuin myös tarvitaan luokkaan, koska ihmisen kognitiiviset kyvyt ovat rajalliset. Ihminen ei ole robotti, joka voisi toimia täydellä teholla missä tahansa ympäristössä. Näin ollen keskittyminen, muistaminen, tiedon jäsentäminen, jopa puhuminen ja kaikki muut vastaavat kyvyt vaativat suotuisaa psykofyysissosiaalissituationaalista tilaa. Toisin sanoen, ihminen tarvitsee kognitiiviseen työskentelyyn mahdollisimman stressittömän (lue= sopivasti valpastavan) ulkoisen, että sisäisen tilan.

Tätä tilaa voidaan kutsua opetuskentällä oppimisen tilaksi. Tilaksi, jossa oppimista tapahtuu parhaiten. Koska kysymys on myös sisäisen tilan lisäksi ulkoisista tekijöistä, on työrauha ulkoisena tekijänä olennainen osa kognitiivista suoriutumista.

Melu, tarkkaavaisuuden jatkuva keskeytyminen ja jakaminen aiheuttavat siis stressiä, mutta heikentävät myös kognitiivista suoriutumista. Näin ollen työrauhasta hyötyvät molemmat, oppilas ja opettaja.


Miksi työrauha on herkkä asia koulussa?

Kun koulussa painotetaan kognitiivista taitavuutta, on työrauha varsin herkkä aihe. Hiljaista pitäisi olla kaiken aikaa. Mutta entä kun kognitiivisen puolen lisäksi aletaan myös harjoitella ja kehittää myös aidosti oppilaan kokonaisvaltaista osaamista: sosioemotionaalista, sekä fyysistä kompetenssia?
Leikkiminen, näytteleminen, ryhmätyöskentely, projektitehtävät, tutkiva oppiminen, kaikki asettavat uudet omat vaatimukset tutuille opettajajohtoisille toimintatavoille.

Työrauha hajoaa viimeistään silloin, kun lapset pomppivat innostuksen vallassa suunnitellessaan näytelmää tai yhteistä projektia. Siksi on harmillista, että jokaisessa työrauha-oppaassa painotetaan struktuuria, hyvin jäsenneltyä ja samanlaisena pysyvää tuntikehystä. Mitä tapahtuu, kun oppituntien perusrakenne hajoaa? Välillä puhutaan ryhmissä, sitten näytellään, tehtävät tehdäänkin vasta lopuksi. Tämänlaista joustavuutta kysyy nykyinen työelämäkin.

Nykypäivän koulu haluaa olla kaikkea muuta kuin penkillä istumista.

Siksi tarvitaan ennen kaikkea yksilöllisiä toiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn taitoja, puhumattakaan vuorovaikutustaidoista.


Miten siis luoda sekä ulkoinen tila (ympäristö), että sisäinen tila (motivaatio, tunteet, ajattelu), josta syntyy työrauhalle sopivat edellytykset?

Työrauhassa on pitkälti kyse oppilaan henkilökohtaisesta vastuusta oman käyttäytymisen suhteen. Mutta, jotta oppilas voi ottaa vastuun omasta käyttäytymisestään, hänellä tarvitsisi olla riittävät kyvyt, taidot ja motivaatio. Niin ikään lapsen aivojen kehityksen kannalta esimerkiksi itsesäätely on olennaisesti kesken. Siksi työrauhassa ei kannata pyrkiä täydellisyyteen, vaan suhtautua siihen ikään kuin valmentamisen näkökulmasta.

Tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä, hyvä yhteishenki, mutta myös ennen kaikkea oikeat työkalut.

Työrauha on monisyinen haaste. Karkeasti jaotellen käyttäytymis-ja työrauhaongelmien syyt voivat olla peräisin yksilöstä (geneettiset, neurologiset ja psyykkiset tekijät) tai ympäristöstä (opettaja, oppimisympäristö, koti, kaveripiiri, yhteiskunta) (Holopainen ym. 2009).

On kuitenkin mahdollista rakentaa työrauhaisa oppimisympäristö ja -tilanne, joka sallii oppilaan luonnollisen halun ja tarpeen toimia ja oppia vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
 


Mistä työrauhan rakentaminen kannattaa aloittaa?

Työrauhan rakentaminen pelolla, rangaistuksilla, hallitsevalla auktoriteetillä on sekä lapsen aidon käyttäytymisen muutoksen kannalta, että kehityksen kannalta epäsuotuisaa.

Tarvitaan rakentaa luonnollinen ja luottamuksellinen ilmapiiri:

 

 


Kohtaaminen:
Aloita ja lopeta tunti rauhallisesti. Pysähdy läsnäolevana luokkasi äärelle. Kysy miten oppilaat voivat, mitä heille kuuluu, ovatko he valmiita aloittamaan? Onko huolia, murheita? Kohtaa ja keskustele ilman kiirettä, motiivia. Turvallinen olo asettaa aivot oppimisen kannalta suotuisaan tilaan.

Puhuminen:
Saako luokassasi jutella on eri asia, kuin milloin luokassa saa jutella. Puhumisen kieltäminen on lähes vastaavaa kuin sanoisi, älä hengitä. Ihminen säätelee omaa tunne- ja stressitilaansa olemassa yhteydessä toisiin. Tästä vastaa sosiaalisen liittymisen hermosto. Ohjaa, jopa kannusta oppilaita juttelemaan. Juttelemiselle on valittava vain oikea aika ja tapa.

Tunteet:
Tunteita saa ilmaista, niin että se on kaikille turvallista. Opettaja suhtautuu tunteiden ilmaisuun, esimerkiksi kiukutteluun, pettymykseen ymmärtäväisesti ja valmentavalla otteella. Oppilas, joka käyttäytyy levottomasti, ilmaisee vain sisäistä tunnetilaansa, ei häiritse todennäköisesti tahallaan oppituntia. Auta oppilaista tunteissa, niin hän tulee auttaneeksi sinua työrauhan rakentamisessa.

Yksilöllisyys:
Toiset lukevat intensiivisesti, toiset hieman hapuillen. Toiset tarvitsevat taukoja työskentelyyn, toiset voivat istua paikallaan koko tunnin. Kehitä ilmapiiri, joka sallii jokaisen oppilaan työskennellä omien kykyjen ja taitojen rajalla. Keskustelu esimerkiksi levottoman oppilaan kanssa, olisiko hänellä suotuisaa käydä käytävässä kävelyllä tai tehdä rauhoittumiseen liittyvä tietoisuustaitoharjoite.

Kun ilmapiiri on hyväksyvä ja luonnollinen, sekä oppilaiden tunteita, haluja ja tarpeita kunnioittava on hyvä opettaa työrauhaan liittyviä sosiaalisia taitoja. Usein työrauhaa rikkovalla lapsella on heikot sosiokognitiiviset taidot ja puutteelliset sosiaaliset toimintataidot.

*Toisten ilmeiden, eleiden havaitseminen ja ymmärtäminen
*Omien ja toisten tunteiden tunnistaminen, sekä nimeäminen
*Äänen voimakkuuden säätely (kuiskaamalla puhuminen)
*Kuunteleminen (kehon asento kääntyneenä, katse, muun tekemisen lopettaminen)
*Viittaaminen (vuorollaan, kaikki asiat, myös tehtävään liittymättömät kerrotaan viittaamalla)

Lapsi, joka rikkoo työrauhaa, ei myöskään välttämättä ole selvillä odotuksista. Kerro oppilaalle, minkälaista käytöstä odotat.


Entä kuinka motivoida lapset työrauhaan?

Jotta työrauhasta tulee sisäsyntyistä täytyy motivaationkin olla sisäsyntyistä. Lapsen täytyy ymmärtää oman toiminnan tarkoitus, merkitys ja hyöty. Toisin sanoen opettajan tehtävä on kysyä ohjeen tai säännön kertomisen jälkeen oppilaalta: Mitä tämä tarkoittaa käytännössä sinulle? Entä mitä tämä ohjeen noudattaminen merkitsee sinulle (Miksi välität siitä?) Entä mitä hyötyä siitä on sinulle? Jos oppilas osaa vastata, hän tietää miksi toimii, niin kuin hänen odotetaan. Sen jälkeen vastuu on hänellä.
Kun keskustelet työrauhaa rikkovan lapsen kanssa: Yhteyden muodostaminen katsomalla silmiin on tärkeää. Näin vältyt turhilta lupauksilta. Älä hallitse, vaan muodosta yhteys tunnetasolla. Kaikki perustuu luottamukseen.

Palkitse onnistumisista, myös ulkoiset mielihyvää tuottavat asiat vahvistavat oppimista.

Kun perustaidot ovat hallussa, täytyy luokkaan rakentaa myös säännöt. Säännöt kannattaa rakentaa näkyville ja ne olisi hyvä olla oppilaiden itse tekemiä, sisältöineen ja ulkoasuineen.

Perussääntöinä voivat olla esimerkiksi:

*Istun omalla paikallani
*Viittaan vuorollani
*Puhun kuiskimalla
*Kuljen kävellen
*Autan toisia

Sääntöjä on hyvä harjoitella draaman keinoin. Jokainen ryhmä voi esimerkiksi harjoitella näytelmän, jossa vaikkapa kuuntelemisen taito toteutuu onnistuneesti. Näin lapset oppivat mallisuorituksen. Näytelmää tehtäessä kiinnitetään huomiota esimerkiksi eleisiin, ilmeisiin, kehon asentoon, suulliseen viestintään, jne.

Kun luokassa on tunteet ja vuorovaikutuksen salliva luonnollinen ilmapiiri, opittu perustaidot ja säännöt on selvillä, on hyvä opettaa lapsille millaisista tilanteista ja vaiheista työrauha koostuu. Mikrotilanteiden tunnistaminen kehittää sosiaalista taitavuutta. Näitä tilanteita harjoitellaan niin kauan, kunnes koko luokka on onnistunut niissä.


Esimerkiksi ns. tavallinen oppitunti koostuu seuraavista mikrotilanteista.
 

 OHJE: Kirjoittakaa tilanteet taululle viikon ajan. Oppitunnin edetessä piirtäkää ":)" tai ":(" tilanteen kohdalle riippuen onnistumisesta. Kun kaikki vaiheet ovat onnistuneet, luokka on työrauhaisa. Voit myös toteuttaa tämän tulostamalla kaikille ryhmille tai oppilaille oman lapun. Huom! Tilanteiden paikka voi vaihtua, näin ollen lapsen tulee oppia tunnistamaan tilanteet itsessään, vaikka järjestys olisi eri.


Entäpä oppilaan itsesäätely ja oman toiminnan ohjaus?

 

Kaiken lisäksi oppilas tarvitsee tukea itsesäätelyssä ja yksilöllisessä oman toiminnan ohjauksessa. Jokainen tietää miten paljon työrauhaa rikkoo esim. riitelevä ryhmä? Oppilas tarvitsee aikuisen yhteyttä, esimerkiksi vierellä oloa rauhoittuakseen, mutta myös oppia itsenäisiä säätelykeinoja. Tätä varten tunnetaitojen ja mm. ryhmätyötaitojen opettaminen on tärkeää. Esimerkiksi vihan, mutta myös innostuneisuuden tunnetta olisi opittava tunnistamaan ja säätelemään. Usein työrauhan häiriintyminen ei johdu negatiivisista tunteista, vaan positiivista tunteista. Taustalla voi kuitenkin olla lasten kyvyttömyys tunnistaa ja säädellä voimakkaita tunnetiloja, kuten innostuneisuutta

Siksi tehokeinoina työrauhan ja ryhmänhallintaan toimii erinomaisesti tietoisuustaitoharjoitukset. Pysähtyminen oman mielen, sekä kehon äärelle tuo lapsen tietoisemmaksi omasta käyttäytymisestään ja sitä ohjaavista tekijöistä. Hän ei toimi impulssien ja yllykeiden varassa. Näin myös käyttäytymisen muutos on helpompaa.

Lapsella ei ole välttämättä mitään tietoa siitä, kuinka hän voi rauhoittua, ennen kuin opetat hänelle tietoisuustaitoharjoituksen avulla rauhoittumaan.


Jos haluat luokkaasi aidosti keskittyneemmän, rennomman ja rauhallisemman ilmapiirin, tutustu ja tilaa www.luonnollinenluokka.com palvelu ja aloita mm. säännöllinen tietoisuustaitoharjoituksien pitäminen. Tietoisuustaitoharjoitukset tuottavat kansainvälisten tutkimusten mukaan hyviä tuloksia!

Lisää vinkkejä työrauhaan:
-Säätele oppilaiden vireys- ja tunnetilaa rauhoittavalla taustamusiikilla
-Säädä työskentelyyn sopiva valaistus esim. himmentämällä valaisimia  (jos mahdollista)
-Vaihda oppilaiden istumajärjestystä sosiaalisten taitojen ja kykyjen mukaan
-Huomaa hyvä, onnistumiset, kysy miltä oppilaista tuntuu ja mitä he ajattelevat työrauhasta
-Opeta lapsille ryhmätyöskentelytaitoja; parannat merkittävästi työrauhaa!

Muista!

Oma rauhallisuutesi luo luokkaan rauhallisuutta!

___

Kiinnostaisiko tehdä luokastasi luonnollinen?

Lisää tietoisuustaitoharjoitteita, oman toiminnan ohjaus -kortit, lapsilähtöinen sosiaalisten taitojen oppimisen malli ja mm. tunnetaitoja varten kehitettyjä oppitunteja www.luonnollinenluokka.com palvelussa!

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Julkaisut:
Please reload

Arkisto:
Please reload

Search By Tags
Seuraa:
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
(c) Luonnollinen Koulu- 2018 -