Miten kohdata raivoava, huutava, voimakkaan tunnekuohun vallassa oleva lapsi?

September 29, 2017


MITEN KOHDATA RAIVOAVA, HUUTAVA TAI VOIMAKKAAN TUNNEKUOHUN VALLASSA OLEVA LAPSI?


Ensisijaisesti olemalla rauhallinen, välittävä ja turvallisuutta viestivä aikuinen. Jos kuitenkin haluat tietää enemmän syitä, seurauksia, antaa lapselle keinoja hallita tunnekuohua seuraavilla kerroilla ja saada paremman ymmärryksen tunnekuohun ja säätelemättömän käyttäytymisen taustoista, kannattaa lukea eteenpäin.

 

 

 
Miksi lapsi raivoaa?


Raivoavan lapsen aivoissa on tapahtunut niin sanottu ”tunnekaappaus”, jolloin niin sanotun tunnejärjestelmän, eli limbisen järjestelmän osat, kuten amygdala,ovat ottaneet valtaansa myös muut aivojen osat. Limbisen järjestelmän impulsseja vaimentavat ja tunteita hienovaraisesti säätelevät aivojen etuotsalohkot ovat poissa pelistä. Amygdala lähettää hätäsignaaleja kaikkialle aivoihin, mikä saa lapsen sympaattisen hermoston virittymään, sekä erilaisten taistele-pakenehormonien, kuten adrenaliinin erittymään elimistöön. Sympaattisen hermoston aktivaatio käynnistää sydän-ja verisuonijärjestelmän kiihtyvän toiminnan, sekä aktivoi aivojen liikekeskuksia. Siksi lapsi riuhtoo, juoksee pakoon tai tönii. Lapsi on tunne-elämältään hätätilassa. Tärkeintä on auttaa lasta ymmärtämään, että niin kuin myrsky merellä, myös lapsen tunnekuohu tyyntyy.


Miksi lapsi ei hallitse raivon tunnetta?


Lapsi, joka on tönäissyt koulun käytävällä toista, ja on juuri joutumassa opettajan puhutteluun on todennäköisesti irti sosiaalisesta yhteydestä. Voimakkaat tunnekokemukset, väsymys, pelko, sosiaalisen kyvyn ylittävät tilanteet voivat ajaa lapsen tilaan, jossa aivojen alakerrosten ja autonomisen hermoston toiminta ylittää säätelyn rajat. Lapsi ei hallitse stressireaktiotaan. Lapsella ei ole siis neurokemiallisia edellytyksiä hallita tunnetilaansa. Usein raivon taustalla on jokin ensisijainen tunne, kuten suru, viha tai vaikkapa epäoikeudenmukaisuuden tunne. Toistuvat epäonnistumisen kokemukset voivat laukaista raivokohtauksen. Kyse on toisaalta stressireaktiosta, jolloin lapsen psyykkiset, henkiset ja sosiaaliset kyvyt ylittyvät.

Miten rauhoittaa lasta parhaiten?

1) On ymmärrettävä, että lapsen voimakkaan tunnekuohun aikana kaikki aikuisen mahdolliset yritykset rauhoittaa lapsi voivat epäonnistua. Tästä syystä aikuisen on ensisijaisesti tunnistettava omat viriävät tunteensa tilanteessa ja säädeltävä niiden intensiteettiä, jotta hän voi asettua rauhalliselle toiminnan tasolle. On tärkeää tunnistaa oma avuttomuuden tunne, hätä, pelko ja jopa viha. Hengittää syvään ja antaa tunteille oma paikka kehossa. On hyvä miettiä miksi haluaa rauhoittaa lasta? Onko kyse oikeasti turvallisuudesta vai siitä, että lapsi ei saa näyttää tunteitaan?

2) Lasta voi kuitenkin rauhoittaa soinnuttamalla tunteet, eli aktivoimalla lapsen vagaalijarrua, eli parasympaattisen hermoston osaa; vagushermoa. Tämä vatsanpuoleinen kiertäjähermon osa rauhoittaa sympaattisen hermoston aktivaatiota. Jotta lapsen häntä rauhoittava hermosto aktivoituu, tarvitsee hän riittävästi turvan ja välittämisen merkkejä: Tämä tarkoittaa sitä, että osaamme palauttaa säätelettömän stressin tilassa olevan lapsen takaisin sosiaaliseen yhteyteen aktivoimalla lapsen sosiaalisen liittymisen hermostoa. Tämä tapahtuu virittämällä omia ilmeitä, eleitä, kehon kieltä ja äänensävyä turvaa ja välittämistä viestivälle taajuudelle. Madalla ääntä, liiku hitaasti, katso silmiin ja puhu rauhallisesti. Muista, että silti taistele-pakene tilassa olevasta lapsesta kaikki saattaa tuntua uhkaavalta.


4) Anna tarvittaessa tilaa ja osoita hänelle, että huomaat hänen tunteensa: ”Huomaan että olet raivoissani.


5) Sovi rajoista ja säännöistä: Muistuta että keneenkään ei saa sattua, mitään ei saa mennä rikki, eikä mitään peruuttamatonta saa tapahtua. Kerro mahdollisesti rangaistuksesta (käytöksen muistutuksesta) vasta kun lapsi pystyy käsittelemään asiaa. Jos lapsia rangaistaan silloin kun he ovat reaktiivisessa tilassa, he eivät opi säätelemään itseään. Lapsen on vaikea vastaanottaa ohjeita, komentoja tai sääntöjä. Niillä on hyvin vähän vaikutusta lapsen toivottuun käyttäytymisen muutokseen.


6) Kun tilanne rauhoittuu tai kun tilanne on jo selvästi ohi, ohjaa lasta käsittelemään tapahtunutta ja tarjoa hänelle selitys tapahtuneesta. Näin lapsi oppii hiljalleen löytämään syy-seurausyhteyden tunnekuohulle, tilanteelle ja käyttäytymiselle.


>Tarjoa lapselle kognitiivisia tunteiden käsittelyn keinoja:


1) TUNNISTA:
Miten tunnistaa tunne ensikerralla kehossa ennen kuin se ottaa vallan?
Fyysisen tunteen aiheuttaman tuntemuksen huomaaminen, kuten sydämen sykkeen kiihtyminen, lämpimän tunteen viriäminen, lihasten jännittäminen, jne. Miettikää yhdessä millaisia fyysisiä tuntemuksia aikaisemmassa raivokohtaustilanteessa oli? Tämä edistää lapsen impulssin hallintaa.


2) NIMEÄ:
Miten oppia nimeämään jo ennen raivokohtausta viriäviä tunteita? Suru, viha, pelko. Opeta lasta nimeämään tunteita mielessään. Miettikää yhdessä millaisia tunteita päivän aikana tuli mahdollisesti koetuksi erilaisissa tilanteissa?


3) SÄÄTELE:
Miten oppia säätelemään voimakkaita tunteita? Tunteita tulisi säädellä ennen kuin ne ottavat vallan. Tämä tapahtuu esimerkiksi tietoisen ja syvän hengityksen avulla, sekä rauhoittavalla sisäisellä puheella: ”Nyt olen raivoissani, minun tulee rauhoittua, tämä tunne menee ohi...”Harjoitelkaa yhdessä syvää ja rauhallista hengitystä, esimerkiksi laittamalla käsi vatsan seudulle pallean päälle. Uloshengityksen tulisi olla pidempi kuin sisäänhengityksen.


4) YMMÄRRÄ

Miten ymmärtää tunteen ominaisuuksia? Mikä tilanne, teko, sana, ajatus laukaisi raivon tunteen? Keneen tunne kohdistui? Mitä tunne yllytti tekemään (miten se vaikutti käyttäytymiseen)? Mikä viesti tunteella oli?


5) HALLITSE
Miten edistää hallinnan tunnetta ja ymmärrystä tunteiden hallinnasta? Arvioikaa tekojen seuraukset; mitä olisi voinut seurata; mitä seurasi? Mitä vaikutuksia teoilla oli ihmisten tunteisiin, ajatteluun, ympäristöön, tilanteeseen? Arvioikaa kuinka kauan tunne kesti ja mikä oli sen voimakkuus? Mitä tuona aikana olisi voinut tapahtua?


Lopuksi. Tärkeintä, on että lapsi oppii rauhoittumaan aikuisen turvallisella ja läsnäolevalla tuella. Lapsi tarvitsee aikuista tunteiden säätelyyn, mutta myös itsenäisiä tunteiden säätelykeinoja.

Tunnetaitoihin tarkoitetut oppitunnit, interventiolomakkeet ja muut valmennusmenetelmät löydät palvelusta www.luonnollinenluokka.com

(c) Luonnollinen Koulu

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Julkaisut:
Please reload

Arkisto:
Please reload

Search By Tags
Seuraa:
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
(c) Luonnollinen Koulu- 2018 -